Tavaksi on tullut näihin aikoihin syksyä vaihtaa uusi polttoainesuodatin ja ajovalopolttimot.
Koska keulaa pitää, murkaa, että suodattimeen pääsee helpommin käsiksi, on polttimoidenkin vaihto luontevaa.
Kaukovalopolttimoita en ihan joka vuosi ole viime aikoina vaihtanut, koska aika vähän tulee valaisemattomilla teillä ajeltua ja kaukovaloja käytettyä.
Molemmat umpiot ovat releytettyjä, joten ne saavat parhaan mahdollisen käyttöjännitteen. On huomattavaa, että viimeiseen kymmeneen vuoteen en vaihtovälillä ole koskaan polttimon palamisen takia vaihtanut uutta polttimoa. Toki osansa on sillä, että päiväkäytössä lähivalot saavat noin 70% alennetun jännitteen ja vain yökäytössä täysi jännite on polttimoilla käytössä.
Polttimoina on pitkään ollut Osram Night Breakerin plus satasen eri versiota.
Ledipolttimoita kokeilin viime talvena lähivaloihin, mutta olin kovin pettynyt niiden tehoon.
Ledipaneelia tmv. en ajopeliini laita: melko paljon kuitenkin ajelen valaistulla teillä ja koska pidän kunnon lähivaloja tärkeämpänä, en näy hypertehokkaissa kaukovaloissa lisäarvoa.
Polttoainesuodatin vaatii pientä jumppaa ja polttoaineletkujen irrottelua, keula avoinna vaihto on helpompaa.
Tällä kertaa kokeilen myös Forten suuttimenpuhdistusainetta, josta on jo aiemmin hyvää kokemusta: uusi suodatin täytetään Fortella, pullon sisältö mahtuu juuri suodattimeen.
Sen jälkeen letkut kiinni ja parin minuutin käyttö. Järjestelmää ei tarvitse ilmata, moottori lähtee käyntiin suoraan täydellä suodattimella
Jätän puhdistusaineen muhimaan suuttimiin yön ajaksi ja aamulla tien päälle.
Havainto noin kymmenen minuutin ajon jälkeen: voimakas kiihdytys, joka aiemmin on saanut sylkemään mustaa pakoputkesta, on tyystin poissa. Paksua, mustaa onkaa tosin kutsutaan myös voimasavuksi. Ehkä sieltä on jotain karstaa postunut.
Viimeinen silaus konehuoneeseen on 23 vuotta vanhan, pinttyneen ja samean paisuntasäiliön vaihto uuteen. Nyt taas näkee, onko säiliössä nestettä vaiko ei.
